Jätteen vastaanotto ja käsittely

Vuoden alussa yritysten käsittelypalvelut eriytettiin tytäryhtiöön. Keväällä investoitiin mekaanisen lajittelulinjaston laajennukseen, joka kasvatti sekalaisten jätteiden käsittelykapasiteettia ja paransi laadunhallintaa. Kaatopaikan laajennus valmistui. Vastaanotettavan jätteen määrä rajoitettiin kapasiteettia vastaavaksi.

Lajittelulaitosta laajennettiin ja erottelutekniikkaa kehitettiin

Merkittävin vuoden investoinneista oli sekalaisen jätteen lajittelulinjaston laajentaminen. Vuonna 2013 käyttöön otettuun linjastoon rakennettiin itsenäinen esikäsittelyosio. Laajennuksen päätavoitteet olivat linjaston käsittelykapasiteetin kaksinkertaistaminen, käyttövarmuuden lisääminen ja tuotettujen jakeiden laadun parantaminen. Samalla laitoksen työturvallisuutta parannettiin parantamalla käsittelyn pölynhallintaan.

Sekalaisen jätteen lajittelulinjastolla käsiteltiin vuoden aikana yli 28 000 tonnia jätettä. Laitoksen toiminta-aikana sekalaisesta jätteestä on lajiteltu materiaaleja energiahyödyntämiseen 54 %, maanrakennushyödyntämiseen 25 % ja kierrätykseen 6,5 %. Rejektejä lajittelutoiminnasta on jäänyt 14,5 % ja ne on sijoitettu tavanomaisen jätteen kaatopaikalle.

Muut investoinnit jätteenkäsittelyyn

Tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueen rakennusurakka valmistui lokakuussa. Pinta-alaltaan 2,5 hehtaarin pohjarakenne yhdistettiin käytössä olevan kaatopaikan rakenteisiin. Laajennuksen tuoma loppusijoituskapasiteettiin riittää Kymenlaakson alueelle 20 vuodeksi eteenpäin.

Kompostointilaitoksen käsittelykentän 0,6 hehtaarin laajennus ja yhdystien rakentaminen jätekeskuksen alueelle valmistuivat marraskuussa.

Kuivamädättämössä orgaaniset jätteet biokaasuksi

Keltakankaan jätekeskuksen biokaasulaitos tuotti ensimmäisenä kokonaisena toimintavuotenaan biokaasua noin 120 000 m3. Puutarhajätteistä, vihermassoista ja rasvakaivolietteistä tuotettu biokaasu jalostettiin mikroturbiinilaitoksella sähköksi ja lämmöksi jätekeskuksen omaa käyttöä varten. Kaatopaikkakaasusta ja biokaasusta tuotettu sähkö korvasi noin 31 % yhtiön ostosähköstä. Tuotetulla lämmöllä lämmitettiin alueen rakennuksia.

Kuivamädättämössä käsiteltiin yhteensä noin 4 500 tonnia orgaanisia jätteitä. Biokaasutuksen lopputuotteena syntyvä mädätysjäännös jalostetaan yhtiön rumpukompostointilaitoksella orgaaniseksi maanparannusaineeksi. Sitä voidaan hyödyntää joko sellaisenaan maanparannuksessa tai kompostimullan raaka-aineena. Ensimmäiset markkinoille saatettavat maanparannuskomposti- ja multaerät valmistuvat vuoden 2019 aikana.

Jätteiden määrä ja hyödyntäminen

Keltakankaan jätekeskukseen vastaanotettujen jätteiden määrä laski 14 % edellisestä vuodesta. Vastaanotetun jätteen määrä yhteensä oli noin 110 000 tonnia ja laadut jakautuivat tasaisesti yhdyskuntajätteisiin, rakentamisen ja purkutoiminnan jätteisiin sekä tuotantotoiminnan ja teollisuuden jätteisiin.

Jätemäärien lasku oli seurausta jätteen vastaanoton rajoittamisesta ja keskittämisestä ensisijaisesti Kymenlaakson alueen jätteentuottajiin. Eniten vähenivät kaatopaikalla hyödynnettyjen maa- ja kiviainesten, ”ulos” vuokratulla kenttäalueella välivarastoitavien ja erilliskerättyjen energiahyödynnettävien jakeiden vastaanotto.

Kaikissa konsernin vastaanottopisteissä, yhteistyölaitoksissa ja keräyksissä vastaanotettiin jätteitä yhteensä noin 151 500 tonnia. Energiana hyödynnettiin 57 % ja maanrakentamisessa 22 % vastaanotetuista jätteistä. Kierrätykseen materiaaleja ohjautui 15 % ja kaatopaikalle loppusijoitettiin vain 6 %. Kymenlaakson Jäte Oy:n toimialueella asumisessa syntyvä loppujäte hyödynnettiin kokonaisuudessaan energiana Kotkan Energian hyötyvoimalaitoksessa.