Hallituksen toimintakertomus

1.1.–31.12.2018

Tehtävät, toiminta-alue ja tavoitteet

Kymenlaakson Jäte Oy on merkitty kaupparekisteriin 9.7.1997, sen Y-tunnus on 1093000-9 ja kotipaikka Kouvola. Yhtiön omistavat Haminan, Iitin, Lapinjärven, Kouvolan, Kotkan, Miehikkälän, Mäntyharjun, Pyhtään ja Virolahden kunnat. Toiminta- alueella asui vuoden lopussa n. 184 100 asukasta.

Kymenlaakson Jäte Oy:n tehtäviin kuuluu hoitaa omistajakuntiensa puolesta jätteenkäsittelytehtäviä ja jätelain määräämiä palvelutehtäviä sen mukaan, kuin omistajakunnat ovat niitä yhtiölle siirtäneet. Tehtäviä ovat kunnan järjestämä jätteenkuljetus, vaarallisten jätteiden ja hyötyjätteiden vastaanotto ja toimittaminen jatkokäsittelyyn, jätehuollon kehittäminen sekä jäteneuvonta. Yhtiön ensisijaisena toiminta-alueena on osakaskuntien alue. Yhtiö toimii omakustannusperiaatteella ja käyttää tuloksensa jätehuollon kehittämiseen.

Kymenlaakson jäte Oy:llä päätoimipiste on Keltakankaan jätekeskus, jossa sijaitsevat toimisto, lajitteluterminaali-, siirtokuormausasemat, mekaaninen lajittelulaitos sekä yhdyskuntajätteen loppusijoitusalue. Lisäksi yhtiöllä on toimialueellaan yhdeksän miehitettyä jäteasemaa. Jätekeskusta ja jäteasemia hoitaa pääasiassa yhtiön oma henkilöstö, jätteiden kuljetukset on kilpailutettu.

Konsernin rakenne

Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty Kymenlaakson Jäte Oy ja sen kokonaan omistama tytäryhtiö Ekokaari Oy (Y-tunnus 2840058-3).

Olennaiset tapahtumat tilikaudella

Kymenlaakson Jäte Oy luopui uuden hankintalain määräysten mukaisesti markkinaehtoisten yrityspalveluiden tuottamisesta rakennus- ja purkujätteen-, betoni- ja tiilijätteen sekä öljysakkojen ja öljyisten maa-ainesten käsittelyssä. Tämä liiketoiminta siirrettiin 1.1.2018 alkaen jo edellisenä vuonna perustetulle Ekokaari Oy:lle. Järjestelyllä turvattiin seutukunnan yritysten tarvitsemien jätteenkäsittelypalveluiden jatkuvuus.

Kotkan uuden kierrätysaseman rakentamisesta Jumalniemestä hankitulle tontille tehtiin päätös ja aseman rakennustyöt käynnistyivät marraskuussa.

Haminan kaupunki teki kesäkuussa ja Virolahden kunta lokakuussa päätökset jätehuollon palvelutehtävien siirtämisestä yhtiölle vuoden 2019 alusta lukien.

Jäteperäisten polttoaineiden ylitarjonta käytettävissä olevaan polttokapasiteettiin nähden kotimaassa pakotti rajoittamaan rakennus- ja purkujätteen vastaanottoa. Rajoitukset kohdistettiin pääasiassa toimialueen ulkopuoliseen kysyntään. Samoin Kiinan rajoitukset kierrätysmateriaalien tuonnille Euroopasta heikensivät kierrätysmateriaalien menekkiä ja painavat niiden hintatasoa alaspäin, mikä vaikeuttaa kierrätyksen lisäämistä.

Uudessa strategiassaan yhtiö sitoutui vähentämään jätehuollon haitallisia ilmastovaikutuksia ja edistämään yleiseurooppalaisten kierrätystavoitteiden saavuttamista. Linjauksen mukaisesti jätteenkuljetuksissa otettiin käyttöön ensimmäiset biokaasua käyttövoimanaan käyttävät jäteautot ja Kotkassa jatkettiin pakkausmuovijätteen keräyskokeilua. Kokeilun tavoitteena on saada pakkausmuovijäte pois polttoon menevästä jätevirrasta kierrätysteollisuuden raaka-aineeksi.

Kymen jätelautakunta teki yhtiön aloitteesta Kouvolan osalta merkittävän kuljetusjärjestelmäpäätöksen, jolla pakkausmuovijätteen keräys kiinteistöiltä tulee jäteyhtiön hoidettavaksi vuonna 2019 ja muut pakkausjätteet siirtymäajan jälkeen vuoden 2021 heinäkuun alusta alkaen. Päätös mahdollistaa kierrätyskelpoisten jätteiden kattavan kiinteistökeräyksen toteuttamisen, sekä eri jätelajien yhteiskeräykset.

Tunnuslukuja liiketoiminnasta ja taloudellisesta asemasta

Konsernin tilikauden liikevaihto oli 18,95 milj. euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta 6,5 % (17,8 milj. euroa v. 2017). Liikevaihdon kasvu syntyi toiminnan volyymin kasvusta ja asiakaskunnan laajentumisesta. Konsernin tilikauden voitto oli 1,48 milj. euroa. Vertailukelpoinen voitto vuodelta 2017 oli 1,55 milj. euroa.

 

Konserni Emoyhtiö
Liikevaihto 18,95 M€ 15,61 M€
Muutos 6,5% -12,2%
Liikevoitto 1,8 M€ 1,5 M€
Muutos -1,1% -20,0%
Taseen loppusumma 23,4 M€ 22,0 M€
Muutos 18,2% 10,9%

 

Tulos ja liikevaihto ylittivät budjetoidun. Emoyhtiön investointien yhteismäärä oli 3,7 milj. euroa, mikä on 23,8 % emoyhtiön liikevaihdosta. Suurimmat investoinnit olivat tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueen laajentaminen, lajittelulaitoksen kehittäminen, rumpukompostointilaitoksen tontin yhdystie sekä viemäröinti , joilla alue liitettiin jätekeskuksen kunnallistekniikkaan sekä Jumalniemen tontin maanrakennustyöt ja kierrätysaseman suunnittelu.

Tuleva kehitys

Jätelain uudistuksessa kuntien vastuuta kavennettiin yksityisen terveys- ja koulutustoiminnan sekä muun kuin kunnallisen julkishallinnon jätehuollon järjestämisen osalta. Tämä tulee kaventamaan tulopohjaa. Toisaalta kuntavastuulle nyt selkeästi määritellyt kuntakonsernien yhtiömuotoiset yksiköt tulevat osaltaan antamaan mahdollisuuksia kokonaispalvelukonseptien uudenlaiselle kehittämiselle ja kuntasektorin yhteistyön lisäämiselle.

Kahden yhtiön malli on osoittautunut toimivaksi, sen pohjalta on mahdollista edelleen laajentaa kuntavastuista palvelutarjontaa ja toisaalta lisätä yritysten tarvitsemien palveluiden kehittämistä.

Emoyhtiön toiminta keskittyy kuntien vastuulle kuuluvien jätehuollon palvelutehtävien tuottamiseen. Yhtiö panostaa toiminnassaan valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa ja EU:n kierotalouspaketissa määriteltyjen kierrätystavoitteiden saavuttamiseen ja lisäarvon tuottamiseen asiakkailleen monipuolistamalla palvelutarjontaansa ja parantamalla palvelun laatua ja saavutettavuutta. Oman toiminnan ympäristövaikutuksia vähennetään nostamalla kierrätysastetta ja edistämällä uuden teknologian ja uusien toimintamallien käyttöönottoa.

Tutkimus- ja tuotekehitystoiminta

Yhtiö on aktiivisesti mukana erilaisissa alueellisissa sekä valtakunnallisissa tutkimus- ja kehityshankkeissa. Hankkeiden tavoitteena on kehittää yhdyskuntajätehuoltoa laadukkaammaksi sekä tukea kiertotalouden kehittymistä Kaakkois- Suomessa. Yhtiö oli mukana muun muassa Telaketjuhankkeessa, joka on kunnallisten jätelaitosten yhteinen poistotekstiilien hyödyntämiseen tähtäävä hanke.

Yhtiö jatkoi oman toimintansa hiilijalanjäljen selvittämistä ja toiminnassaan syntyvien päästöjen vähentämistä. Viimeisimmissä jätteen kilpailutuksissa käytettiin LCA-Consulting Oy:n tuottaman mallin tuloksia hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.

Toimintajärjestelmä kattaa laatu- ja ympäristöjärjestelmät standardien ISO 9001:2008 ja ISO 14001:2004 -mukaisesti. Sertifioitu laatu- ja ympäristöjärjestelmät on viimeksi auditoitu 22.8.2018.

Yhtiön hallinto

Yhtiön varsinainen yhtiökokous pidettiin 20.4.2018. Kokouksessa käsiteltiin yhtiöjärjestyksen määräämät asiat. Hallitus kokoontui tilikauden aikana 11 kertaa. Hallituksen jäseninä 20.4.2018 alkaen ovat olleet seuraavat henkilöt, jotka edustavat alla mainittuja omistajakuntia:

Jäsen Varajäsen Edustus
Ville Salonen, pj Kalevi Pahkala Kouvola
Imre Rask, vpj Olli Marttila Kotka
Pentti Hämäläinen Vesa Koskiaho Hamina
Pia Hurtta Tiina Montonen Kotka
Janne Kaulio Jonna Nygård Miehikkälä, Virolahti, Lapinjärvi ja Pyhtää
Maija Lehtomäki Santtu Vekkeli Kouvola
Leif Drockila * Tapio Montonen Iitti ja Mäntyharju
Jussi Raukko Tapio Karvonen Kouvola
Minna Korhonen Jorma Ruippo Kouvola

* 28.8.2018 saakka

Yhtiön varsinainen tilintarkastaja tilikaudella oli Kymen Tilintarkastus Oy Kotkasta, päävastuullisena tilintarkastajana on toiminut Lotta Kauppila KHT. Toimitusjohtajana toimi Kari Martikainen.

Esitys tulosta koskeviksi toimenpiteiksi

Hallitus esittää, että yhtiöjärjestyksen mukaisesti osinkoa ei jaeta ja että tilikauden voitto, 1 311 010,40 euroa, jätetään taseeseen voittovarojen tilille.

Hallitus