Hallituksen toimintakertomus
1.1.–31.12.2019
Tehtävät, toiminta-alue ja toimintaperiaatteet
Kymenlaakson Jäte Oy on merkitty kaupparekisteriin 9.7.1997, sen Y-tunnus on 1093000-9 ja kotipaikka Kouvola. Yhtiön omistavat Haminan, Iitin, Lapinjärven, Kouvolan, Kotkan, Miehikkälän, Mäntyharjun, Pyhtään ja Virolahden kunnat. Toiminta-alueella asui vuoden lopussa n. 182 100 asukasta.
Kymenlaakson Jäte Oy:n tehtäviin kuuluu hoitaa omistajakuntiensa puolesta jätteenkäsittelytehtäviä ja jätelain määräämiä palvelutehtäviä sen mukaan, kuin omistajakunnat ovat niitä yhtiölle siirtäneet. Tehtäviä ovat kunnan järjestämä jätteenkuljetus, vaarallisten jätteiden ja hyötyjätteiden vastaanotto ja toimittaminen jatkokäsittelyyn, jätehuollon kehittäminen sekä jäteneuvonta. Yhtiön ensisijaisena toiminta-alueena on osakaskuntien alue. Yhtiö toimii omakustannusperiaatteella ja käyttää tuloksensa jätehuollon kehittämiseen.
Kymenlaakson Jäte Oy:llä päätoimipiste on Keltakankaan jätekeskus, jossa sijaitsevat toimisto, lajitteluterminaali, siirtokuormausasemat, mekaaninen lajittelulaitos sekä yhdyskuntajätteen loppusijoitusalue. Lisäksi yhtiöllä on toimialueellaan kymmenen miehitettyä jäteasemaa. Jätekeskusta ja jäteasemia hoitaa pääasiassa yhtiön oma henkilöstö, jätteiden kuljetukset on kilpailutettu.
Konsernin rakenne
Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty Kymenlaakson Jäte Oy ja sen kokonaan omistama tytäryhtiö Ekokaari Oy (Y-tunnus 2840058-3).
Olennaiset tapahtumat tilikaudella
Kotkan uusi jäteasema Jumalniemeen valmistui lokakuun lopussa.
Haminan jäteasema siirtyi yhtiön hoitoon ja Virolahden mobiilijäteasema aloitti toimintansa vuoden alussa sen seurauksena, että Haminan kaupunki ja Virolahden kunta olivat tehneet edellisenä vuonna päätökset jätehuollon palvelutehtävien siirtämisestä yhtiölle vuoden 2019 alusta lukien.
Jäteperäisten polttoaineiden ylitarjonta käytettävissä olevaan polttokapasiteettiin nähden kotimaassa pakotti rajoittamaan rakennus- ja purkujätteen vastaanottoa. Rajoitukset kohdistettiin pääasiassa toimialueen ulkopuoliseen kysyntään. Samoin Kiinan rajoitukset kierrätysmateriaalien tuonnille Euroopasta heikensivät kierrätysmateriaalien menekkiä ja painavat niiden hintatasoa alaspäin, mikä vaikeuttaa kierrätyksen lisäämistä.
Uudessa strategiassaan yhtiö sitoutui vähentämään jätehuollon haitallisia ilmastovaikutuksia ja edistämään yleiseurooppalaisten kierrätystavoitteiden saavuttamista. Linjauksen mukaisesti jätteenkuljetuksissa otettiin käyttöön lisää biokaasua käyttövoimanaan käyttäviä kaksilokeroisia jäteautoja, jotka pystyvät keräämään samoilla ajokilometreillä kerrallaan useampia jätelajeja.
Asukkaita kannustettiin pakkausmuovijätteen kiinteistökeräykseen lisäämällä tiedotusta ja tuomalla keräysastiat. Kotkassa pakkausmuovijätteen keräyskokeilu sai jatkoa ja Kouvolassa aloitettiin vapaaehtoinen pakkausmuovijätteen kiinteistökeräys. Asiakkaina keräysreiteillä oli vuoden lopussa yhteensä lähes 2 000 kiinteistöä.
Kymen jätelautakunta teki jo vuonna 2018 merkittävän kuljetusjärjestelmäpäätöksen, jolla Kouvolassa ja Iitissä pakkausmuovijätteen keräys kiinteistöiltä tulee jäteyhtiön hoidettavaksi vuonna 2019 ja muut pakkausjätteet siirtymäajan jälkeen vuoden 2021 heinäkuun alusta alkaen. Syyskuussa uusituissa jätehuoltomääräyksissä pakkausjätteiden erilliskeräyksen velvoiterajoja laskettiin vuoden 2021 heinäkuun alusta 5 asuinhuoneistoon. Yhdessä nämä päätökset mahdollistavat kierrätyskelpoisten jätteiden kattavan kiinteistökeräyksen toteuttamisen, sekä eri jätelajien yhteiskeräykset jotka parantavat mahdollisuuksia haastavien kierrätystavoitteiden saavuttamisessa.
Motivan ylläpitämän materiaalitorin käyttöönottoon valmistauduttiin tiedottamalla asiakkaita tulevasta toimintatavan muutoksesta.
Tunnuslukuja liiketoiminnasta ja taloudellisesta asemasta
Konsernin tilikauden konsernivienneistä puhdistettu liikevaihto oli 18,94 milj. euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto pysyi edellisen tilikauden tasolla.
Konserni | Emoyhtiö | |
Liikevaihto | 18,94 M€ | 15,80 M€ |
Muutos | 0,0 % | 1,2 % |
Liikevoitto | 2,1 M€ | 1,5 M€ |
Muutos | +16,6 % | 2,1 % |
Taseen loppusumma | 26,7 M€ | 25,1 M€ |
Muutos | 14,1 % | 13,8 % |
Konsernin tilikauden voitto oli 1,58 milj. euroa. Vertailukelpoinen voitto vuodelta 2018 oli 1,48 M€ euroa.
Tulos ja liikevaihto ylittivät budjetoidun. Investointien yhteismäärä oli 4,9 milj. euroa, mikä on 23,8 % liikevaihdosta. Suurimmat investoinnit olivat Kotkan uuden jäteaseman rakentaminen Jumalniemeen, rumpukompostointilaitoksen kentän rakentaminen ja kaukolämpökeskuksen rakennuspaikan maanrakennustyöt.
Tuleva kehitys
Jätelain uudistus kuntien kuljetusvastuun ja tuottajavastuujätehuollon kustannusjaon osalta on edelleen valmisteluvaiheessa ja mahdolliset muutokset toimintaympäristöön tulevat olemaan merkittäviä.
Keltakankaan kaukolämpölaitos valmistuu vuoden lopussa , mikä tuo yhtiöön jätteenkäsittelyn jatkoksi uutena liiketoimintakokonaisuutena energian myynnin.
Kahden yhtiön malli toimii, sen pohjalta on ollut mahdollista laajentaa kuntavastuista palvelutarjontaa ja toisaalta lisätä yritysten tarvitsemien palveluiden kehittämistä.
Emoyhtiön toiminta kohdistuu enenevässä määrin kuluttajapalveluiden ja muiden kuntien vastuulle kuuluvien jätehuollon palvelutehtävien tuottamiseen. Yhtiön kehitystyön painopisteet ovat asiakkaiden tarvitsemien jätehuoltopalveluiden monipuolistamisessa ja kierrätystavoitteiden saavuttamisen edistämisessä. Oman toiminnan ympäristövaikutuksia vähennetään edistämällä uuden ja vähäpäästöisen teknologian käyttöä ja ottamalla käyttöön uusia toimintamalleja.
Koronavirusepidemialla tulee olemaan merkittävä negatiivinen taloudellinen vaikutus yhtiöiden toimintaan.
Tutkimus- ja tuotekehitystoiminta
Yhtiö on aktiivisesti mukana erilaisissa alueellisissa sekä valtakunnallisissa tutkimus- ja kehityshankkeissa. Hankkeiden tavoitteena on kehittää yhdyskuntajätehuoltoa laadukkaammaksi ja vähäpäästöisemmäksi sekä tukea kiertotalouden kehittymistä Kaakkois-Suomessa. Yhtiö oli mukana muun muassa Telaketju-hankkeessa, joka on kunnallisten jätelaitosten yhteinen poistotekstiilien hyödyntämiseen tähtäävä hanke.
Yhtiö jatkoi oman toimintansa hiilijalanjäljen selvittämistä ja toiminnassaan syntyvien päästöjen vähentämistä. Viimeisimmissä jätekuljetusten kilpailutuksissa käytettiin hiilidioksidipäästöjen pienentämiseen teetettyä keräyslogistiikan laskentamallia, jonka tuloksena saavutetaan keräyksessä merkittäviä päästövähennyksiä.
Toimintajärjestelmä kattaa laatu- ja ympäristöjärjestelmät standardien ISO 9001:2008 ja ISO 14001:2004 -mukaisesti. Sertifioidut laatu- ja ympäristöjärjestelmät on viimeksi auditoitu 16.9.2018.
Yhtiön hallinto
Yhtiön varsinainen yhtiökokous pidettiin 17.5.2019. Kokouksessa käsiteltiin yhtiöjärjestyksen määräämät asiat. 29.6.2019 pidetyssä ylimääräisessä yhtiökokouksessa täydennettiin hallitukseen varajäsen Iitistä. Hallitus kokoontui tilikauden aikana 10 kertaa. Hallituksen jäseninä 17.5.2019 alkaen ovat olleet seuraavat henkilöt, jotka edustavat alla mainittuja omistajakuntia:
Jäsen | Varajäsen | Edustus |
Ville Salonen, pj | Kalevi Pahkala | Kouvola |
Imre Rask, vpj | Olli Marttila | Kotka |
Pentti Hämäläinen | Vesa Koskiaho | Hamina |
Pia Hurtta | Tiina Montonen | Kotka |
Janne Kaulio | Jonna Nygård | Miehikkälä, Virolahti, Lapinjärvi ja Pyhtää |
Maija Lehtomäki | Santtu Vekkeli | Kouvola |
Tapio Montonen * | Lasse Kurvinen ** Juha Vierumäki *** |
Iitti ja Mäntyharju |
Jussi Raukko | Tapio Karvonen | Kouvola |
Minna Korhonen | Jorma Ruippo | Kouvola |
* 17.5.2019 saakka
** 17.5.2019 alkaen
*** 29.6.2019 alkaen
Yhtiön varsinainen tilintarkastaja tilikaudella oli BDO Oy, päävastuullisena tilintarkastajana on toiminut Ulla-Maija Tuomela JHTT, KHT. Toimitusjohtajana toimi Kari Martikainen.
Esitys tulosta koskeviksi toimenpiteiksi
Hallitus esittää, että yhtiöjärjestyksen mukaisesti osinkoa ei jaeta ja että yhtiön tilikauden voitto, 1 046 661,37 euroa, jätetään taseeseen voittovarojen tilille
Hallitus