Toimitusjohtajan katsaus

Kymenlaakson Jäte Oy:n vuotta 2019 leimasivat isot rakennusprojektit, joilla varaudutaan tulevaisuuden jätehuollon tarpeisiin. Yhtiön strategisina päämäärinä ovat positiivisten asiakaskokemusten lisääminen ja negatiivisten ympäristövaikutusten vähentäminen.

Investoimme asiakaskokemukseen

Yhtiön viime vuosikymmenen merkittävimpänä investointina valmistui marraskuussa Kotkan Jumalniemeen uusi jäteasema. Hankkeen tavoitteena on tehdä kierrättämisestä helpompaa tuomalla palvelut sinne, mihin ihmiset muutoinkin tulevat eli kauppojen lähelle. Näin jätteitä ja käytöstä poistettavia tavaroita voidaan tuoda kotoa samalla kuin tehdään ruoka-, kodinkone- ja rakennustarvikeostoksia. Suunnittelun lähtökohtana oli tavoite tuplata jäteasemakävijöiden määrä käytöstä poisjäävään, Heinsuolla toimineeseen asemaan verrattuna. Siksi Jumalniemen jäteasema on mitoitettu vuosittaiselle 75 000 asiakkaan kävijämäärälle ja sitä vastaavalle liikennemäärälle. Keskeinen sijainti, aukioloajan lisääminen ja uusi itsepalvelukonsepti on tarkoitettu helpottamaan kiireisten ihmisten asiointia.

Jäteasema suunniteltiin älykkääksi, millä tarkoitetaan opastavuutta ja asioimismahdollisuuksia myös iltaisin ja viikonloppuisin sekä aseman monikäyttöisyyttä. Jumalniemen uusi jäteasema toimii myös ympäristökasvatuksen oppimisympäristönä koululaisille ja muillekin ryhmille. Aseman tarkoitus on toimia käytöstä poistettujen tavaroiden ja materiaalien vastaanottopaikkana, mutta myös käyttökelpoisten tavaroiden vastaanotto- ja myyntipisteenä. Siellä sijaitsee kumppaninamme toimivan Sotek-säätiön Goodwill-konseptilla toimiva kierrätysmyymälä, josta käsin myös työelämävalmennuksessa olevat harjoittelijat avustavat jäteasemakävijöitä lajittelussa.

Investoimme lämpövoiman tuotantoon

Toisena merkittävänä uudisrakennushankkeena käynnistyi syksyllä Keltakankaan kaukolämpökeskuksen rakentaminen.

Kymenlaakson Jäte Oy ja KSS Lämpö Oy solmivat sopimuksen Keltakankaan, Myllykosken ja Inkeroisten alueiden kaukolämmön toimituksesta vuosille 2021-2030. Kymenlaakson Jäte rakentaa Keltakankaan jätekeskukseen lämpövoimalan, joka käyttää polttoaineena pääasiassa rakennus- ja purkupuusta tehtyä kierrätyspuumursketta. KSS Lämpö Oy on pyrkinyt jatkuvasti pienentämään hiilijalanjälkeään energiantuotannossa. Siksi päädyttiin polttoaineenaan rakennus- ja purkupuusta valmistettua kierrätyspuumursketta käyttävään lämpökeskukseen. Koska kierrätyspuumurske on hiilineutraali biopolttoaine, hanke alentaa kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöjä noin 9 000 tonnilla vuodessa. Aiemmin alueen kaukolämpö on tuotettu pääosin maakaasulla toimivilla lämpökeskuksilla.

Voimalakokonaisuus sisältää kaksi 4 megawatin kattilaa. Voimalan on tarkoitus valmistua ja lämmön toimitusten alkaa vuoden 2021 alussa.

Kyse on alueen elinvoimahankkeesta. Jäteyhtiö saa vastaanottamalleen ja sekalaisesta rakennusjätteestä erottelemalleen puuainekselle pitkäaikaisen nielun, kun puumurske hyödynnetään paikallisessa lämmöntuotannossa. Alueen elinkeinonharjoittajien rakennus- ja purkujätteelle hanke takaa jatkossakin kuljetuskustannusten osalta edullisen paikallisen vastaanottopaikan. Lämpöverkkoyhtiö ja kaukolämpöasiakkaat saavat ulkomailta tuodulla fossiilisella maakaasulla tuotetun kaukolämmön tilalle kotimaisilla, uusiutuvilla biopolttoaineilla tuotettua kaukolämpöä vakaaseen ja kilpailukykyiseen hintaan.

Jätehuollolla tärkeä rooli vähäpäästöisessä yhteiskunnassa

Luonnonvarojen rajallisuus, globaali väestönkasvu ja näkyvä ilmastonmuutos pakottavat valtioita muuttumaan tehokkaammiksi ja vähäpäästöisemmiksi. Tämä velvoittaa kaikkia arvioimaan toimintojensa energiatehokkuutta ja tavoittelemaan luonnonvarojen entistä viisaampaa käyttöä. Vaikuttavia toimenpiteitä pitää toteuttaa yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Yritysten, julkisen hallinnon sekä yksittäisten kansalaistenkin on osallistuttava talkoisiin. Jätehuollon tehtävänä on ohjata ihmisiä kohti jätteettömämpää ja vähäpäästöisempää yhteiskuntaa.

Asukkaat haluavat lajitella tarkemmin

Kymenlaaksolaiset innostuivat kantamaan kortensa kekoon ilmastonmuutoksen hidastamisessa ryhtymällä vapaaehtoiseen pakkausmuovin keräykseen. Muovin keräysinto on yllättänyt positiivisesti niin alan toimijat kuin viranomaisetkin. Muovin kiinteistökeräystä koskeva ohjeistus saatiin uusittuihin jätehuoltomääräyksiin nopeasti ja muovinkeräysreitit kuljetusurakoihin. Vuoden lopussa pakkausmuovia kerättiin jo noin 2 000 kiinteistöltä, vaikka jätehuoltomääräysten mukainen erilliskeräysvelvoite astuu voimaan vasta 1.7.2020. Syyskuussa uusitut jätehuoltomääräykset ovat valtakunnallisestikin vertailtuna edistykselliset, sillä kaikkien pakkausjätteiden erilliskeräyksen velvoiteraja tiukentuu vuoden 2021 heinäkuun alusta viiteen asuinhuoneistoon. Tämä helpottaa kerros- ja rivitaloasukkaiden kierrätyskelpoisten jätteiden lajittelua. Yhteinen velvoiteraja mahdollistaa aina kahden jätelajin keräyksen kaksilokeroautoon samalla kertaa, mikä vähentää kuljetusten hiilidioksidipäästöjä. Pohjois-Kymenlaakson ja Kotkan kuntaurakoissa on jätteenkuljetuksissa siirrytty käyttövoimanaan biokaasua käyttävään monilokerokalustoon.

Taloudelliset tavoitteet saavutettiin

Kymenlaakson Jäte -konsernin liikevaihto ja tulos saavuttivat budjetoidun eli edellisvuotisen tason. Tavoitteena ollut varastomäärien alentaminen toteutui ja loppuvuonna toteutettujen käsittelypalveluiden kilpailutusten myötä ja tehdyt sopimukset takaavat riittävät nielut eri jätemateriaaleille kohtuullisella hintatasolla myös tulevalle vuodelle.

Kiitän urakoitsijoita, henkilökuntaa ja muita sidosryhmiä sekä yhtiön hallintoon osallistuneita omistajakuntien edustajia rakentavasta yhteistyöstä, joka on mahdollistanut yhtiön kehittämisen strategisten päämäärien mukaisesti. Kehitystyön tulokset näkyvät kuntalaisille laadukkaina ja edullisina jätehuoltopalveluina ja omistajakunnille onnistuneina jätteenkäsittelyn investointeina.