Ympäristövastuu
Kymenlaakson Jäte Oy:n jätevesien tarkkailu Keltakankaan jätekeskuksessa hoidetaan Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen hyväksymän vesientarkkailuohjelman mukaisesti. Keltakankaan vesientarkkailu on osa Hyötyvirta-yritysalueen yhteistä jätevesien tarkkailuohjelmaa. Lisäksi yhtiöllä on oma, useita toimipaikkoja koskeva ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma, jolla seurataan muuta ympäristölupien mukaisuutta.
Ympäristölupa ja -järjestelmä
Keltakankaan jätekeskuksen alueen kaikki toiminnot sisältyvät Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen 25.11.2009 antamaan yhtenäisympäristölupaan sekä Etelä-Suomen aluehallintovirasto 20.9.2011 myöntämään ympäristölupaan. Lisäksi tätä uudemmille toiminnoille on myönnetty toimintokohtaisia ympäristölupia. Jäteasemien toimintoja on luvitettu jätelain 100 §:n mukaisella ilmoitusmenettelyllä. Jätekeskuksen toiminnan luvanmukaisuutta valvoo Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja viranomaisiin ollaan jatkuvasti tiiviissä yhteydessä.
Yhtiö käyttää toimintansa kehittämisessä apuna ISO 14001 -standardin mukaista ympäristöjärjestelmää ja ISO 9001 -standardin mukaista laatujärjestelmää. Bureau Veritas Certification Finland auditoi molemmat järjestelmät kesäkuussa. Auditoinnissa havaittiin kaksi lievää poikkeamaa, jotka korjattiin hyväksytysti määräaikaan mennessä.
Kierrätys- ja hyötykäyttöaste
Keltakankaan jätekeskuksen kierrätysaste on kasvanut vuoden 2008 kahdesta prosentista 14 prosenttiin. Kierrätysasteeseen lasketaan sellaiset jätejakeet, jotka voidaan kierrättää raaka-aineeksi ja uudelleen tuotteeksi.
Myös jätekeskuksen hyötykäyttöaste on kasvanut. Hyötykäyttöaste ilmoittaa hyödynnettyjen jätteiden määrän prosentteina. Vuonna 2019 Keltakankaan jätekeskuksen hyötykäyttöaste oli 80 %.
Kaikesta jätekeskukseen vastaanotetusta jätteestä sijoitettiin kaatopaikalle vain 6 %. Sekalaiset jätteet käsitellään lajittelulinjastolla, mikä vähentää merkittävästi kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää.
Jätekeskuksen ympäristötunnuslukuja |
||||||
| 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | yksikkö | |
| Jätetäytön metaanintuotto (FOD-menetelmä) | 898 | 965 | 903 | 785 | 723 | t (CH4) |
| Jätevesien määrä viemäriin | 66 802 | 66 249 | 77 750 | 74 718 | 71 326 | m3 |
| Jäteveden laatu: | ||||||
| Typpi (N)-pitoisuus (ka) | 166 | 89 | 137 | 113 | 147 | mg/l |
| Fosfori (P)-pitoisuus (ka) | 0,4 | 0,4 | 0,7 | 2,9 | 0,8 | mg/l |
| Kiintoainepitoisuus (ka) | 20,8 | 30,5 | 49,0 | 28,6 | 72,4 | mg/l |
| BOD7-pitoisuus (ka) | 15,8 | 20,9 | 49,0 | 252,2 | 132,5 | mg/l |
| Ammoniumtyppi (NH4+)-pitoisuus (ka) | 89 | 59 | 118 | 84 | 109 | mg/l |
| Ulkopuoliset hajuvalitukset | 3 | 2 | 2 | 0 | 1 | kpl |
Vaikutukset ilmaan
Yhtiön toiminnasta aiheutuu päästöjä ilmaan lähinnä kaatopaikalta sekä avoaumoissa tapahtuvasta kompostoinnista. Eloperäisen jätteen hajoaminen vapauttaa ilmakehään hiilidioksidia sekä metaania, jotka ovat molemmat kasvihuonekaasuja. Kaatopaikan kaasukeräysjärjestelmä sekä haravointi- ja vihermassoja hyödyntävä biokaasulaitos vähentävät merkittävästi haitallisten ja haisevien kaasuyhdisteiden vapautumista ilmaan.
Jätekeskuksessa on kerätty kaatopaikalla muodostuvaa kaasua vuodesta 2011 lähtien. Vuotuisten tutkimusten mukaan nykyisellä kaasunkeräysjärjestelmällä pystytään kaatopaikan tuottamasta kaasusta saamaan talteen noin 60 %. Haravointi- ja vihermassojen käsittely biokaasulaitoksessa käynnistyi vuoden 2017 loppupuolella. Kerätty kaasu hyödynnetään sähkön- ja lämmöntuotannossa kolmen mikroturbiinin avulla. Vuonna 2019 mikroturbiineille pumpattiin yhteensä 532 139 m³ kaatopaikka- ja biokaasua, mikä kokonaisuudessaan käytettiin sähkön ja lämmön tuotantoon. Mikroturbiinien käyttöaste oli 31 %.
Yhtiö tekee säännöllistä hajujen omavalvontaa jätekeskuksen alueella sekä lähiympäristössä. Valvonnan tulokset raportoidaan kuukausittain Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle sekä Kouvolan kaupungin ympäristöpalveluille. Vuonna 2019 tehtiin 123 hajujen havaintokierrosta. Alueen ulkopuolella havaittiin hajuja vain joka viidennellä tarkkailukerralla. Lähiasukkaat ottivat yhteyttä hajuihin liittyen yhden kerran.
Vaikutukset vesistöön
Ympäristölupamääräysten mukainen jätevesien tarkkailu hoidetaan Keltakankaalla Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen hyväksymän vesientarkkailuohjelman mukaisesti. Ohjelmassa huomioidaan koko Hyötyvirta-alue eli Kymenlaakson Jäte Oy:n ja Ekokaari Oy:n jätekeskustoimintojen lisäksi Fortum Oyj:n, Umacon Oy:n, JM Ekoturve Oy:n ja Kouvolan kaupungin toimintoja. Tämän yhteisen ohjelman lisäksi Kymenlaakson Jäte Oy:llä on oma tarkkailuohjelmansa.
Jätekeskuksen toiminnan vaikutus on nähtävissä ojavesituloksissa. Toiminta vaikuttaa selvimmin veden sähkönjohtavuuteen sekä typpiyhdisteiden ja kloridien pitoisuuksiin. Hyötyvirta-alueen vesientarkkailun yhteenvetoraportin mukaan alueen typpikuormitus on samaa tasoa edellisvuoteen verrattuna, mutta puolet pienempi kuin vuonna 2017.
Jätekeskuksen alueen kaikki jätevedet esikäsitellään omassa jätevedenpuhdistamossa. Esipuhdistettu jätevesi johdetaan Kymen Vesi Oy:n Mussalon keskusjätevedenpuhdistamolle jatkokäsiteltäviksi. Vuonna 2019 jätekeskuksen alueella esikäsiteltiin 71 326 m³ jätevettä.