Kymenlaakson Jäte Oy:n hallituksen toimintakertomus 1.1.–31.12.2025
Tehtävät, toiminta-alue ja toimintaperiaatteet
Kymenlaakson Jäte Oy on merkitty kaupparekisteriin 9.7.1997, sen Y-tunnus on 1093000-9 ja kotipaikka Kouvola. Yhtiön omistavat Haminan, Iitin, Kouvolan, Kotkan, Lapinjärven, Miehikkälän, Mäntyharjun, Pyhtään ja Virolahden kunnat. Toiminta-alueella asui vuoden alussa 173 329 asukasta.
Yhtiön tehtäviin kuuluu hoitaa omistajakuntiensa puolesta jätelain määräämiä palvelutehtäviä sen mukaan, miten omistajakunnat ovat niitä yhtiölle siirtäneet. Tehtäviä ovat kunnan järjestämä jätteen vastaanotto, kuljetus ja käsittely. Lisäksi tehtäviin kuuluu jäteneuvonta ja jätemaksujen laskutus sekä näihin välittömästi liittyvät hallinnolliset tehtävät, joihin ei sisälly julkisen vallan käyttöä. Yhtiö toimii omakustannusperiaatteella ja käyttää tuloksensa jätehuollon kehittämiseen.
Yhtiön päätoimipaikka on Keltakankaan jätekeskus, jossa sijaitsevat toimisto, lajitteluterminaali, siirtokuormausasemat, mekaaninen lajittelulaitos, kuivamädättämö, lämpökeskus sekä yhdyskuntajätteen loppusijoitusalue. Lisäksi yhtiöllä on toimialueen kunnissa kaksitoista jäteasemaa. Jätekeskusta ja jäteasemia hoitaa pääasiassa yhtiön oma henkilöstö. Jätteiden kuljetukset on kilpailutettu julkisen hankintalain mukaisesti ja palvelut ostetaan ulkopuolisilta kuljetusalan yrityksiltä.
Kymenlaakson Jäte Oy:llä on kaksi tytäryhtiötä Ekokaari Oy (Y-tunnus 2840058-3) ja Keltakankaan Lämpö Oy (Y-tunnus 3402915-1). Vuonna 2018 perustettu Ekokaari Oy vastaanottaa ja käsittelee yritysjätteitä Keltakankaalla Kouvolassa, Heinsuolla Kotkassa ja Kukkuroinmäellä Lappeenrannassa. Keltakankaan Lämpö Oy on perustettu vuonna 2023 ja se tuottaa kaukolämpöä Keltakankaalla sijaitsevassa lämpökeskuksessa.
Konsernin strategian ytimessä on vastuullisten jätehuoltopalveluiden tuottaminen asiakkaille. Tavoit-teena on jäte- ja materiaalivirtojen kokonaisvaltainen ja vastuullinen hallinta. Yhtiö haluaa edistää alueen kiertotaloutta ja elinvoimaisuutta yhdessä kumppanien kanssa. Yhtiö panostaa uuden teknolo-gian käyttöönottoon ja henkilöstön hyvinvointiin. Yhtiöllä on sertifioitu toimintajärjestelmä, joka kattaa laatu- ja ympäristöjärjestelmät sekä työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän standardien ISO 9001:2015, ISO 14001:2022 ja ISO 45001:2018-standardin mukaisesti.
Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätöksessä 2025 on yhdistetty emoyhtiön Kymenlaakson Jäte Oy ja tytäryhtiöiden Ekokaari Oy ja Keltakankaan Lämpö Oy:n tilinpäätökset.
Olennaiset tapahtumat tilikaudella
Vuonna 2025 yhtiössä kehitettiin jätteiden keräys-, vastaanotto- ja käsittelypalveluita monin eri tavoin. Pertunmaalla siirryttiin huhtikuussa kunnan järjestämään kiinteistökohtaiseen jätteen ja lietteen kuljetukseen. Vuoden aikana kiinteistöiltä kerättävien pakkausjätteiden ja biojätteiden määrät kasvoivat kaikkien edellä mainittujen hyödynnettävien jakeiden osalta. Eniten kasvoivat erilliskerätyn lasin ja metallin määrät, siten että lasia kerättiin 40 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna ja metallia puolestaan 30 prosenttia enemmän. Tämä johtuu taloyhtiöiden erilliskeräyksen tehostumisesta alueella. Pientalojen biojätteen erilliskeräys edistyy myös koko ajan. Vuonna 2025 erilliskerätyn biojätteen määrä kasvoi 12 prosenttia. Lisäksi syksyllä lähestyttiin kirjeitse noin 10 700 omakoti- ja paritaloasukasta, joiden tulee alkaa lajitella biojätettä keväällä 2026. Vaikka kaikki erilliskerättyjen hyötyjätteiden määrät nousivat vuoden 2025 aikana, niin sekajätteen määrä pieneni noin viisi prosenttia, jolloin myös kiinteistöiltä kerätty yhteenlaskettu kokonaisjätemäärä oli edellisvuotta hieman alhaisempi.
Vuoden aikana kehitettiin Haminan, Kotkan ja Miehikkälän jäteasemilla itsepalvelutoimintoja, jolloin uusittiin muun muassa puomeja ja portteja sekä otettiin käyttöön uusi matkapuhelimen kautta toimiva itsepalveluohjelmisto. Kaiken kaikkiaan digitalisaation ja tekoälyn hyödyntäminen lisääntyvät vauhdilla myös jätehuollossa. Asukkaat käyttävät enenevissä määrin sähköistä asiointia. Vuonna 2025 sähköiseen oma-asiointiin kirjautuneiden asiakkaiden määrä kasvoi noin 30 prosenttia. Myös sähköisten asiakaslaskujen osuus jatkoi kasvua. Vuonna 2025 kaiken kaikkiaan 57 prosenttia asiakaslaskuista oli sähköisiä. Lisäksi yhtiössä kehitettiin tekoälyä hyödyntävää Chatbot-asiakaspalvelua, joka otetaan käyttöön keväällä 2026.
Merkittävimmät investoinnit yhtiössä vuonna 2025 liittyivät maarakennusurakoihin. Jäteasemien infratöiden lisäksi Kouvolassa, Kuusaantien varressa aloitettiin uuden lajitteluaseman rakentamisen. Lisäksi Keltakankaan jätekeskuksessa puolestaan valmistui kesällä noin hehtaarin kokoinen materiaalien käsittelykenttä. Vuonna 2025 Kymenlaakson Jätteen nettoinvestointien yhteismäärä oli 1,52 miljoonaa euroa.
Tunnuslukuja liiketoiminnasta ja taloudellisesta asemasta
Taulukossa on esitetty keskisimmät taloudelliset tunnusluvut konsernille ja emoyhtiö, Kymenlaakson Jäte Oy:lle.
| Konserni | Emoyhtiö | |
|---|---|---|
| Liikevaihto | 23,64 M€ | 18,55 M€ |
| Muutos | 3.00 % | -0,3 % |
| Liikevoitto | 1,53 M€ | 1,72 M€ |
| Muutos | 87 % | 57 % |
| Taseen loppusumma | 35,5 M€ | 31,3 M€ |
| Muutos | -0,5 % | 1,0 % |
Vuonna 2025 konsernin tilikauden konsernivienneistä puhdistettu liikevaihto oli 23,64 miljoonaa euroa, mikä oli edellisvuotta suurempi johtuen Ekokaari Oy:n liikevaihdon kasvusta. Vuonna 2025 emoyhtiön, Kymenlaakson Jäte Oy:n, liikevaihto oli 18,55 miljoonaa euroa, Ekokaari Oy:n liikevaihto puolestaan 5,15 miljoonaa euroa ja Keltakankaan Lämpö Oy:n 1,54 miljoonaa euroa. Konsernin konsernivienneistä puhdistettu tilikauden voitto oli 1,35 miljoonaa euroa ja emoyhtiön 1,69 miljoonaa euroa. Vuoden 2025 alussa emoyhtiö myi 23,7 hehtaarin suuruisen tontin Keltakankaalta Kouvolan kaupungille kauppahintaan 705 000 euroa, mikä nostaa liikevoittoa edellisvuoteen verrattuna.
Tutkimus- ja tuotekehitystoiminta
Yhtiö on aktiivisesti mukana erilaisissa alueellisissa sekä valtakunnallisissa tutkimus- ja kehityshankkeissa. Vuonna 2025 yhtiö oli mukana muun muassa XAMK-ammattikorkeakoulun vetämissä hankkeissa, joissa on edistetty poistotekstiilien kierrätystä ja Kouvolaan rakennettavan uuden lajitteluaseman toimintoja. Poistotekstiilien hyötykäyttö materiaalina edellyttää niiden lajittelua ja tunnistamista ennen eteenpäin toimittamista. Vuonna 2025 poistotekstiilit lajiteltiin yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa ja lajitellulle poistotekstiilille testattiin uusia hyödyntäjiä muun muassa Tanskasta. Tanskaan vietiin koe-eriä lajiteltua poistotekstiiliä lupaavin tuloksin.
XAMKin vetämän Central Baltic -ohjelman mukainen kansainvälinen hanke ReSolutions käynnistyi elokuussa 2025. Hankkeessa on yhteensä yhdeksän hankekumppania Suomesta, Ruotsista ja Laviasta. ReSolutions hankkeessa kehitetään jäteasemilta kerättyjen hyödynnettävien jätteiden uudelleenkäyttöä muun muassa tavarakirjastoa hyödyntäen. Lisäksi yhtiö on mukana Keltakankaan Hyötyvirta-alueen kehittämisessä ja alueen yritysten yhteisessä Hyötyvirta Ry:ssä.
Ympäristöasiat
Vuonna 2025 konsernin yhtiöiden ympäristöluvissa olevien jätteiden vastaanottorajoissa oli kuluneena vuonna yksittäisiä ylityksiä, kokonaistonnimäärät jäivät kuitenkin alle ympäristölupien kokonaismääri-en. Jätemäärien ylityksistä ei aiheutunut ympäristövaikutuksia. Vuonna 2025 jätettiin käsittelyyn muutoslupahakemus jätekeskuksen ympäristöluvalle, koskien ylijäämämaiden läjitysaluetta, kompostointiprosessin muutosta, kyllästetyn puun varastomäärän lisäystä sekä biojätteen siirtokuormausaseman siirtoa BEST-halliin. Ympäristölupapäätöstä odotetaan keväälle 2026. Lisäksi vuonna 2025 saatiin poikkeuslupa matala-aktiivisen orgaanisen jätteen loppusijoittamiselle, poikkeuslupa on voimassa 31.12.2030 asti. Kuusaantien lajitteluaseman ympäristölupa jätettiin Kouvolan kaupungin ympäristöviranomaiselle loppuvuodesta 2025.
Riita-asiat ja oikeudenkäynnit
Yhtiön hankintapäätöksestä, joka koski Kuusantien maanrakennusurakkaa, jätettiin valitus markkinaoikeuteen 14.7.2025. Markkinaoikeus hylkäsi valituksen päätöksellään (dnro 417/2025, 17.12.2025) ja velvoitti valittajaa korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut.
Arvio toiminnan merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä
Yhtiö pyrkii minimoimaan liiketoimintaan liittyvät riskejä. Merkittävimpiä riskejä ovat erilaiset ulkoapäin tulevat toimintaympäristön muutokset, jotka liittyvät muun muassa lainsäädännön muuttumiseen, epävakaaseen maailmantalouden tilaan sekä ilmaston lämpenemiseen.
Kansalliseen hankinta- ja jätelakien muutokset voivat vaikuttaa erityisesti yhtiön yrityspalveluiden myyntiin ja sitä kautta heikentää kustannustehokkuutta. Euroopan tuomioistuin (EUT) antoi ratkaisun (15.1.2026), joka tulee vaikuttamaan Kymenlaakson Jäte Oy:n tarjoamiin yritysten jätehuoltopalveluihin. EUT:n ratkaisu annettiin yksittäisessä alankomaalaisessa tapauksessa, eikä se koske suoraan Kymenlaakson Jäte Oy:tä, mutta se seurauksena yhtiö valmistautuu tekemään muutoksia tytäryhtiöiden omistusosuuksissa. Suomessa lainsäädäntö on vuosien ajan ohjannut julkisomisteisia yhtiöitä eriyttämään yritysasiakkaille suunnatut palvelut erillisiin tytäryhtiöihin. EUT:n ratkaisun mukaan markkinaehtoista yritystoimintaa ei voi tarkastella erillään muusta toiminnasta tytäryhtiörakenteen avulla. Yhtiö on käynnistänyt asian vuoksi tarvittavat juridiset ja taloudelliset selvitystyöt, joiden pohjalta se edistää asiaa vuoden 2026 aikana.
Yhdysvaltojen hyökkäysota Iraniin alkuvuonna 2026 saattaa näkyä polttoaineen hintojen nousussa, mikä heikentää kuljetusyritysten kannattavuutta, ja lisää täten myös jätehuollon kuluja sekä yhtiön tarvetta nostaa jäteastioiden tyhjennysmaksuja.
Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa riskejä jätehuollon toimintavarmuudelle. Se lisää muun muassa äärimmäisiä sääilmiöitä, kuten myrskyjä, ja kohonneiden lämpötilojen vuoksi jätekasojen itsesyttymisriski kasvaa. Kesällä 2025 Keltakankaan jätekeskuksessa oli kaksi tulipaloa, joista toinen levisi erittäin nopeasti. Lisäksi ukkosmyrsky aiheutti merkittäviä laitosvaurioita. Myös digitaaliset riskit, kuten kyberuhkat, ovat lisääntyneet ja ne voivat vaarantaa yhtiön toimintavarmuutta. Molempien riskien hallinta on strategisesti tärkeää, sillä niiden ennaltaehkäisy ja varautuminen varmistavat jätehuollon jatkuvuuden sekä yrityksen toimintakyvyn.
Yhtiön hallinto
Yhtiön varsinainen yhtiökokous pidettiin 23.5.2025. Kokouksessa käsiteltiin yhtiöjärjestyksen määräämät asiat. Hallitus kokoontui tilikauden aikana 11 kertaa. Yhtiökokouksiin ja hallituksen kokouksiin oli mahdollista osallistua myös Teams-yhteydellä. Yhtiön hallituksen jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä on esitetty alla.
| Jäsen | Varajäsen | Edustus |
|---|---|---|
| Maija Lehtomäki | Riitta Torikka | Kouvola |
| Eveliina Savolainen | Tero Hinkkanen | Kouvola |
| Ilkka Sarpola | Kaisu Lukkarinen | Kouvola |
| Risto Parviainen | Markku Inkeroinen | Kouvola |
| Pia Hurtta | Nina Brask | Kotka |
| Tuomas Tiainen | Timo Ojala | Kotka |
| Anssi Avelin | Antti-Jussi Larvio | Hamina |
| Esa Lehtinen | Janne Kaulio | Iitti, Pyhtää |
| Ville Partio | Ann-Christine Wallén | Mäntyharju |
| Raimo Pakkanen | Jonna Nygård | Lapinjärvi, Miehikkälä, Virolahti |
Yhtiön varsinainen tilintarkastaja tilikaudella oli BDO Oy, päävastuullisena tilintarkastajana on toiminut Ulla-Maija Tuomela JHTT, KHT
Esitys tulosta koskeviksi toimenpiteiksi
Hallitus esittää, että yhtiöjärjestyksen mukaisesti osinkoa ei jaeta ja että yhtiön tilikauden voitto,
1 693 636 euroa, jätetään taseeseen voittovarojen tilille.
Hallitus
Hallituksen toimintakertomus PDF-tiedostona:
Lataa hallituksen toimintakertomus (PDF)
Liiketoiminta
Kuljetustoiminta laajentui ja tytäryhtiön asema vahvistui
Vuoden 2025 merkittävä hanke oli Pertunmaan jäte- ja lietekuljetusten käynnistyminen. Lisäksi tytäryhtiö Ekokaari Oy vahvisti jalansijaa Lappeenrannan markkinalla ja jatkoi vastuullista toimintaa Keltakankaan jätekeskuksessa.