Ympäristövastuu

Yhtiön järjestämällä jätehuollolla vähennettiin hiilidioksidipäästöjä noin 5 900 keskivertosuomalaisen päästöjen verran. Ympäristö- ja laatujärjestelmät sertifioitiin uudelleen. Lähiasukkailta ei tullut yhtään yhteydenottoa hajuihin liittyen.

Ympäristölupa ja -järjestelmä

Keltakankaan jätekeskuksen alueen kaikki toiminnot sisältyvät Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen 25.11.2009 antamaan yhtenäisympäristölupaan sekä Etelä-Suomen aluehallintovirasto 20.9.2011 myöntämään ympäristölupaan. Lisäksi tätä uudemmille toiminnoille on myönnetty toimintokohtaisia ympäristölupia. Jäteasemien toimintoja on luvitettu jätelain 100 §:n mukaisella ilmoitusmenettelyllä. Jätekeskuksen toiminnan luvanmukaisuutta valvoo Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja viranomaisiin ollaan jatkuvasti tiiviissä yhteydessä.

Yhtiö käyttää toimintansa kehittämisessä apuna ISO 14001 -standardin mukaista ympäristöjärjestelmää ja ISO 9001 -standardin mukaista laatujärjestelmää. Molemmat järjestelmät sertifioitiin uudelleen kesäkuussa, kun Bureau Veritas Certification Finland teki uudelleensertifiointiauditoinnin. Sertifiointi on voimassa seuraavat kolme vuotta, mikäli jatkuva toiminta on johtamisjärjestelmän mukaista.

Kierrätys- ja hyötykäyttöaste

Keltakankaan jätekeskuksen kierrätysaste on kasvanut vuoden 2008 kahdesta prosentista 14 prosenttiin. Kierrätysasteeseen lasketaan sellaiset jätejakeet, jotka voidaan kierrättää raaka-aineeksi ja uudelleen tuotteeksi.

Myös jätekeskuksen hyötykäyttöaste on kasvanut. Hyötykäyttöaste ilmoittaa hyödynnettyjen jätteiden määrän prosentteina. Vuonna 2018 Keltakankaan jätekeskuksen hyötykäyttöaste oli 80 %.

Kaikesta jätekeskukseen vastaanotetusta jätteestä sijoitettiin kaatopaikalle vain 6 %. Sekalaiset jätteet käsitellään lajittelulinjastolla, mikä vähentää merkittävästi kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää.

Jätehuolto vähentää hiilipäästöjä

LCA-Consulting päivitti tutkimuksen Kymenlaakson Jätteen hiilijalanjäljestä. Laskennassa tarkasteltiin jätteiden keräystä, kierrätystä, hyödyntämistä ja käsittelyä. Huomioon otettiin koko ketju vastaanotosta lopulliseen käsittelyyn saakka. Tutkimuksessa huomioitiin asuinkiinteistöjen loppu- ja biojäte, ekopisteiden lasi-, metalli-, paperi- ja kartonkijäte, jäteasemien jätteet sekä jätekeskukseen tuodut hyödynnettävät jätteet.

Selvityksen mukaan kaikki keräykset vähensivät hiilipäästöjä. Lajittelulla, kierrätyksellä ja hyödyntämisellä säästettiin noin 53 100 tonnia hiilipäästöjä. Tämä vastaa noin 5 900 keskivertosuomalaisen hiilijalanjälkeä.

Jätekeskuksen ympäristötunnuslukuja

2014 2015 2016  2017 2018 yksikkö
Jätetäytön metaanintuotto (FOD-menetelmä) 900 898 965 903 785 t (CH4)
Jätevesien määrä viemäriin 59 836 66 802 66 249 77 750 74 718 m3
Jäteveden laatu:
Typpi (N)-pitoisuus (ka) 139 166 89 137 113 mg/l
Fosfori (P)-pitoisuus (ka) 0,2 0,4 0,4 0,7 2,9 mg/l
Kiintoainepitoisuus (ka) 15,5 20,8 30,5 49,0 28,6 mg/l
BOD7-pitoisuus (ka) 8,0 15,8 20,9 49,0 252,2 mg/l
Ammoniumtyppi (NH4+)-pitoisuus (ka) 56 89 59 118 84 mg/l
Ulkopuoliset hajuvalitukset 14 3 2 2 0 kpl

Vaikutukset ilmaan

Yhtiön toiminnasta aiheutuu päästöjä ilmaan lähinnä kaatopaikalta sekä avoaumoissa tapahtuvasta kompostoinnista. Eloperäisen jätteen hajoaminen vapauttaa ilmakehään hiilidioksidia sekä metaania, jotka ovat molemmat kasvihuonekaasuja. Kaatopaikan kaasukeräysjärjestelmä sekä haravointi- ja vihermassoja hyödyntävä biokaasulaitos vähentävät merkittävästi haitallisten ja haisevien kaasuyhdisteiden vapautumista ilmaan.

Jätekeskuksessa on kerätty kaatopaikalla muodostuvaa kaasua vuodesta 2011 lähtien. Vuotuisten tutkimusten mukaan nykyisellä kaasunkeräysjärjestelmällä pystytään kaatopaikan tuottamasta kaasusta saamaan talteen noin 60 %. Haravointi- ja vihermassojen käsittely biokaasulaitoksessa käynnistyi vuoden 2017 loppupuolella. Kerätty kaasu hyödynnetään sähkön- ja lämmöntuotannossa kolmen mikroturbiinin avulla. Vuonna 2018 mikroturbiineille pumpattiin yhteensä 775 560 m³ kaatopaikka- ja biokaasua, mikä kokonaisuudessaan käytettiin sähkön ja lämmön tuotantoon. Mikroturbiinien käyttöaste oli 36 %.

Yhtiö tekee säännöllistä hajujen omavalvontaa jätekeskuksen alueella sekä lähiympäristössä. Valvonnan tulokset raportoidaan kuukausittain Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle sekä Kouvolan kaupungin ympäristöpalveluille. Vuonna 2018 tehtiin 159 hajujen havaintokierrosta. Alueen ulkopuolella havaittiin hajuja vain joka viidennellä tarkkailukerralla. Lähiasukkaat eivät ottaneet yhteyttä hajuihin liittyen kertaakaan.

Vaikutukset vesistöön

Ympäristölupamääräysten mukainen jätevesien tarkkailu hoidetaan Keltakankaalla Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen hyväksymän vesientarkkailuohjelman mukaisesti. Ohjelmassa huomioidaan koko Hyötyvirta-alue eli Kymenlaakson Jätteen ja Ekokaaren jätekeskustoimintojen lisäksi Fortum Oyj:n, Umacon Oy:n, JM Ekoturve Oy:n ja Kouvolan kaupungin toimintoja. Tämän yhteisen ohjelman lisäksi Kymenlaakson Jätteellä on oma tarkkailuohjelmansa.

Jätekeskuksen toiminnan vaikutus on nähtävissä ojavesituloksissa. Toiminta vaikuttaa selvimmin veden sähkönjohtavuuteen sekä typpiyhdisteiden ja kloridien pitoisuuksiin. Hyötyvirta-alueen vesientarkkailun yhteenvetoraportin mukaan alueen typpikuormitus puolittui edellisvuoteen verrattuna.

Jätekeskuksen jätevesien biologisen hapenkulutuksen (BOD₇) ja kokonaisfosforin keskiarvoja nostivat yksittäiset analyysitulokset. Korkeat yksittäiset tulokset johtuivat laiterikoista, joiden johdosta jätevettä ei voitu kierrättää. Tämän vuoksi aktiivilieteprosessin mikrobikantaa ei hetkellisesti saatu pysymään prosessille optimaalisena.

Jätekeskuksen alueen kaikki jätevedet esikäsitellään omassa jätevedenpuhdistamossa. Esipuhdistettu jätevesi johdetaan Kymen Vesi Oy:n Mussalon keskusjätevedenpuhdistamolle jatkokäsiteltäviksi. Vuonna 2018 jätekeskuksen alueella esikäsiteltiin 54 718 m³ jätevettä.